Tiinan luento oli hyvä peruspaketti terveyden edistämisestä ja vähän siinä sivuttiin myös näköjään kestävää kehitystä, joka näyttää olevan aiheena myös ensi maanantaina ennen opintojakson yhteenvetoa ja palautetta.

Koherenssin tunne, jota Tiinakin luennollan sivusi, on mielestäni erittäin kiinnostava näkökanta, jonka liittymisestä terveyteen on ymmärtääkseni tutkittu vielä varsin vähän. Odotin, että luennolla olisi puhuttu luennon otsikon mukaisesti enemmän myös terveyseroista ja esimerkiksi sosioekonomisista eroista. Itse olen nyt syksyn aikana perehtyessäni terveyden edistämisen aiheeseen kirjallisuudenkin kautta, jäänyt pohtimaan sitä, mikä on koherenssin tunteen merkitys puhuttaessa terveyden edistämisestä ja terveyseroista. Luin vastikään ihan suomalaisen tutkimuksen (jonka nimeä ja tekijää en nyt juuri tällä hetkellä muista), jossa todettiin, että työttömien ihmisten koherenssin tunne on matalampi kuin työssä olevien. Samassa tutkimuksessa todettiin lisäksi, että esimerkiksi vajavainen työkyky, alkoholin ongelmakäyttö ja taloudelliset vaikeudet ovat asioita, jotka liittyvät heikentyneeseen koherenssin tunteeseen. 

Kysymys kuuluukin, millä kaikilla eri tavoilla voidaan vaikuttaa ihmisen koherenssin eli elämänhallinnan tunteeseen? Toki itse kukin voidaan siihen vaikuttaa, mutta mielestäni siihen voidaan vaikuttaa myös yhteiskunnallisilla toimilla, esimerkiksi kehittämällä ympäristöön ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä ja pyrkimällä kunnallisella päätöksenteolla ja poliittisilla ratkaisuilla vaikuttamaan positiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Mira T.